Mitä mulle kuuluu?
Musta tuntuu, etten ole pitkään aikaan ollut aktiivinen oikein missään mediassa ja vielä vähemmän täällä blogin puolella. Jotenkin mua on vaan alkanut ahdistaa kaikki somet sillä lailla, etten tiedä mitä pitäisi milloinkin jakaa minnekin, kun on niin monta alustaa. En vaan osaa päättää mikä niistä on se mulle kivoin, kun joskus mun kuitenkin tekee mieli jakaa jotain. Ideoita eri projekteille on jo valmiiksi listattuna! Se rohkeus on vielä jossain hukassa. Haluaisin jopa lähteä kokeilemaan Youtubea alustana, mutta mun pitäisi saada esiintymisjännitys ensin kuriin. Voisihan sitä kokeilla rykäistä oikein kunnolla ja vaan tehdä jännityksestä huolimatta.
Koulun osalta en ole kertonut vielä mihinkään mitään ellei vinkkejä lasketa. Olen siis edelleen täällä Vaasassa, minne muutin opiskelemaan japanologiaa. Olin silloin muuttaessani niin innoissani ja varma, että tästä koulusta haluan paperit ja sitten voisin miettiä uudelleen minne jatkan. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että kandin tutkinto ei olisi enää kaukana, jos sen todella haluaisin. Ongelmaksi mulle on muodostunut se, etten rehellisesti sanottuna koekaan minkäänlaista motivaatiota tai hyötyä sen kirjoittamisesta. Kaikki oli tavallaan hyvin siihen asti, kunnes mulle tärkeät kieliopinnot oli ohi. Sen jälkeiset kurssit on vaan ollu kaikkea sitä vastaan, mitä omalta tulevaisuudeltani haluan. Pakko myöntää, että se oli aika iso shokki mulle, kun olin tullut tänne niin vahvalla mielellä ja tahdolla oppia ja sitten tajusin, että nyt se, mitä täältä koulusta alunperin tulin hakemaan ja mitä se voi mulle tarjota taisi olla jo tässä.
Vaikka nyt haluan lähteä jatkamaan mun matkaa muualle, en voisi ikinä sanoa, että katuisin tulleeni tänne opiskelemaan. Vaasa on kasvattanut mua tosi paljon ihmisenä ja löysinhän täältä mun ihanan miehen, joka on nyt mun maailman rakkain tuki ja turva. Vaikka mua pelottaa lähteä taas etsimään uusia haasteita, se jaksaa kannustaa ja tukea niitä haaveita. Olen henkisesti niin paljon paremmassa paikassa, kun oon vihdoin saanu häneltä aitoa tukea ja ymmärrystä mun ongelmiin. Vieläkin on siis näitä ylä- ja alamäkiä, eihän ne maagisesti mihinkään haihdu, mutten enää huku pahaan oloon ja musta on tullut itsevarmempi.
Olen miettinyt paljon seuraavaa suuntaa minne lähteä ja nyt hyvältä idealta on alkanut tuntumaan muotoilu. En lyö sitä lukkoon, mutta luulen, että se on aika vahvoilla listaykkösen paikassa tulevan kevään haussa. Tässä on kyllä vielä paljon aikaa miettiä ja pohtia. Aina välillä mietin tuleekohan musta mitään ja toisinaan olen niin innoissani mun uusimmista päähänpistoista, että en malta istua odottamassa paikallani. Luovat jutut vetää mua lopulta aina eniten puoleensa ja päädyn lopulta sinne, missä saan toteuttaa itseäni.
Koulun osalta en ole kertonut vielä mihinkään mitään ellei vinkkejä lasketa. Olen siis edelleen täällä Vaasassa, minne muutin opiskelemaan japanologiaa. Olin silloin muuttaessani niin innoissani ja varma, että tästä koulusta haluan paperit ja sitten voisin miettiä uudelleen minne jatkan. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että kandin tutkinto ei olisi enää kaukana, jos sen todella haluaisin. Ongelmaksi mulle on muodostunut se, etten rehellisesti sanottuna koekaan minkäänlaista motivaatiota tai hyötyä sen kirjoittamisesta. Kaikki oli tavallaan hyvin siihen asti, kunnes mulle tärkeät kieliopinnot oli ohi. Sen jälkeiset kurssit on vaan ollu kaikkea sitä vastaan, mitä omalta tulevaisuudeltani haluan. Pakko myöntää, että se oli aika iso shokki mulle, kun olin tullut tänne niin vahvalla mielellä ja tahdolla oppia ja sitten tajusin, että nyt se, mitä täältä koulusta alunperin tulin hakemaan ja mitä se voi mulle tarjota taisi olla jo tässä.
Vaikka nyt haluan lähteä jatkamaan mun matkaa muualle, en voisi ikinä sanoa, että katuisin tulleeni tänne opiskelemaan. Vaasa on kasvattanut mua tosi paljon ihmisenä ja löysinhän täältä mun ihanan miehen, joka on nyt mun maailman rakkain tuki ja turva. Vaikka mua pelottaa lähteä taas etsimään uusia haasteita, se jaksaa kannustaa ja tukea niitä haaveita. Olen henkisesti niin paljon paremmassa paikassa, kun oon vihdoin saanu häneltä aitoa tukea ja ymmärrystä mun ongelmiin. Vieläkin on siis näitä ylä- ja alamäkiä, eihän ne maagisesti mihinkään haihdu, mutten enää huku pahaan oloon ja musta on tullut itsevarmempi.
Olen miettinyt paljon seuraavaa suuntaa minne lähteä ja nyt hyvältä idealta on alkanut tuntumaan muotoilu. En lyö sitä lukkoon, mutta luulen, että se on aika vahvoilla listaykkösen paikassa tulevan kevään haussa. Tässä on kyllä vielä paljon aikaa miettiä ja pohtia. Aina välillä mietin tuleekohan musta mitään ja toisinaan olen niin innoissani mun uusimmista päähänpistoista, että en malta istua odottamassa paikallani. Luovat jutut vetää mua lopulta aina eniten puoleensa ja päädyn lopulta sinne, missä saan toteuttaa itseäni.
Ihmisillä on aina mielenkiintoisia opinto/urapolkuja. Itse aloitin graafisesta suunnittelusta, sitten opiskelin kokiksi ja seuraavaksi haaveissa on suorittaa japanologian opinnot. Haluaisin saada kielitaidon kerralla kuntoon, jotta voisin mahdollisesti työskennellä tulevaisuudessa Japanin parissa. Nyt olen päättänyt että hakisin tulevana keväänä. Täältä sainkin jo paljon tärkeää tietoa mm. tuosta ruotsin kielen osuudesta. Kiitos!
VastaaPoistaSellaiseen käytännön asiaan kaipaisin tietoa, että onko koululla asuntolaa? Joskus näin sellaisen maininnan jossain, mutta nyt en löydä mitään tietoa mistään.
Niimpä! Tosiaan päädyin tuolla mainitsemaani muotoiluun/graafiseen suunnitteluun ja nyt opiskelen sitä 😊 Vähän samoilla aloilla siis pyöritään!
PoistaKielitaitoa tuolla koulussa tuli huimaa vauhtia, kun mentiin vauhdilla eteenpäin ja oli pakko tehdä kovasti töitä, että pysyi mukana. Rankkaa on se suuri itseopiskelun määrä, mutta taistelemalla selviää, jos on tahtoa ja saa otettua itseä niskasta kiinni opiskeluissa. Nimenomaan sen kielen mäkin halusin oppia hyvin eli suosittelen kyllä sen puolesta. Melkein nollatasosta lähdin ja nyt pystyn pitämään itestäni huolta japaniksi. Toki aina vaan pitäisi kanjeja ja sanastoa opetella lisää.
Fkf:llä ei ole asuntolaa, joten oot ehkä sekoittanu siinä Joutsenon opistoon? 😳 Fkf on itessään aika pikkuinen systeemi Vaasassa. Oot varmaan jo jostain lukenutkin kuinka nää japanologia opinnot on Fkf:n kanssa yhteistyössä Dalarnan yliopiston kautta niin ns. "oikea koulu" sijaitsee sitten Ruotsissa.
Hei kiitos tiedosta! Tää oli tärkeä käytännön asioiden kannalta. Ihmettelinkin kun ei löytynyt mitään tietoa mistään, mutta olin ihan varma lukeneeni maininnan jossain yhteydessä. Joku sekaannus siis 😅
PoistaHyvä kuulla myös että opiskelu on tehokasta. Törmäsin ihan vasta Joutsenoon ja harkitsin sitäkin, mutta siellä kieliopintojen opintopisteitä ei kerry ollenkaan niin paljoa. Montako kanjimerkkiä opiskelitte Vaasassa ja mihin taitotasoon siellä tähdätään?
Ja saitko muuten kandisi sitten lopulta valmiiksi? 😄
Käytettiin kirjoina Genki 1 ja Genki 2 ja niiden lisäksi meillä oli opelta saatu nippu monisteita, joissa oli lisää kanjeja ja tokana vuonna lisäksi hommattiin Basic kanji book 2, josta otettiin samalla tavalla opiskeltavaksi lisää. Noista genki -kirjoista kanjeja tuli n. 600 muistaakseni ja sitten oli kyllä runsas määrä lisää noista muista, mutten osaa arvioida tarkkaan. Koko kirjassa on 500 kanjia, mutta siellä oli jonkun verran samoja mitä genkissäkin ja joitain kappaleita skippailtiin. Ei käyty ihan koko basic kanji book 2 -kirjaa kannesta kanteen siis.
PoistaTaitotaso, jolle tähdättiin oli tosi paljon kiinni itsestä. Meillä oli paljon opiskelijoita, jotka osasti jo tosi hyvin ennestään japania ja koulun loppuvaiheessa pääsi läpi JLPT:n N2 tason tai vaikeimman N1 tason. Saoisinko että nollasta lähdettäessä voisi arvioida pääsevänsä suurinpiirtein N3 tasolle, jos pysyy hyvin mukana. Vapaavalintaisilla JLPT -tunneilla pääsi treenaamaan sen tason tehtäviä, mikä oli itsellä tavoitteena ja ope myös auttoi sen oikean vaikeustason arvioimisessa.
En saanu vielä ainakaan 😅 En oikeestaan edes alottanu, kun alko nää toiset opinnot ja en ilmoittautunu kandinkirjottamiskurssille. Epäilen että tuun tekeen sitä, mutta saa nähdä.